Vakuutusmuotoisessa korkosäästämisessä on aina kyse kahdesta päälajista, sijoitusvakuudesta tai eläkevakuudesta. Sijoitusvakuudet ovat sijoitussidonnaisia vakuutuksia, kun taas eläkevakuutus on nimensä omaisesti eläkesäästämistä. Perinteisesti vakuutustentuotto perustuu vakuutusyhtiön henkilökohtaisen toiminnan tuloksiin sekä yleiseen korkotasoon. Perinteisillä vakuutuksilla säästämänsä varat voi odottaa saavansa tuottoineen takaisin.
Sijoitussidonnaiseen vakuutukseen lähtevä asiakas voi itse valita, mihin vaihtoehtoihin rahojen tuottokehitys laitetaan sidonnaiseksi. Vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa kysymys on pitkäaikaisesta säästämisestä, jolloin lakisääteistä eläkettä voidaan mahdollisestitäydentää, tai jopa varhentaa omaa eläkkeelle jäämistä.
Tuotto
Vakuutuksenottajalle kertyvä korko toimii laskuperuste-korkona, joka vahvistetaan viranomaisilta. Jokaisella suomalaisella yrityksellä on sama korko, jonka lisäksi asiakkaalle annetaan oma asiakashyvityksensä joka taas riippuu valitun yrityksen menestymisestä. Menestyminen vaihtelee yhtiöittäin ja vuosittain, joten tiettyjen yhtiöiden menestyksen seuraaminen ei välttämättä ole luottava edellytys hyvälle tuotolle. Sijoitussidonnaisia vakuutuksia ja niiden tuottoa punnitaan sen perusteella, kuinka paljon valitut kohteet tuottavat vakuutusaikana.
Sopimuksen tekeminen
Eläkevakuutuksen tekovaiheessa kannattaa ottaa selvää kulurakenteista, jotka usein ovat tärkeämpiä päätöksentekoon liittyviä asioita kuin pelkkien tuottomahdollisuuksien tuijottaminen. Vakuutuksen varsinaista tuottoa vähennetään yhtiön omalla perimä palkkiolla, sekä mahdollisella rahastoyhtiön palkkiolla erikseen. Kannattaa myös huomioida sopimukseen liittyvät ehdot, kuten maksusuunnitelman muuttaminen, sopimuksen peruuttaminen, muuttaminen tai keskeyttäminen. Ulkomaisista vakuutuksistakannattaa ottaa selvää, minkä maan lakeihin niitä sovelletaan ja onko kaikki tarvittava informaatio saatavilla omalla kielellä.
Riskit
Nykyisten lainsäädäntöjen ja verotuksen puitteissa eläkesäästäminen voi sisältää pitkällä aikavälillä runsaasti riskejä. Eläkesäästämisen pahimpia takapakkeja on se ettei riskien hallintaan voi itse vaikuttaa, eikä niistä oikein voi saada tarkkaa kuvaakaan.
Suurimpia riskejä eläkesäästämisessä on eläkeiän nostaminen, jolloin suurin osa pitkäaikaissäästäjän varallisuudesta siirtyy kaummeas tulevaisuuteen. Tällä hetkellä on mahdollista saada eläkesäästöt omaan käyttöön 63-vuotiaana, jolloin koko potti jaetaan 10-vuoden ajanjaksolle. Jos eläkeikään tuodaan muutoksia, niin säästöt saattavat olla käytettävissä vasta 60 – 70-vuotiaana. Tällöin koko pointti siitä, että eläkesäästäminen voisi tuoda aikaisemman eläkkeen, muuttuu turhaksi
Tämän lisäksi on verotuksellinen riski, joka tarkoittaa yksinkertaisesti pääomatulon verojen nostoa tulevaisuudessa. Kun eläkesäästöjä aletaan nostamaan, niin ne lasketaan pääomatulolliseksi, joten siihen sisältyy riski että rahat viedäänkin pois alta verotuksen merkeissä.
Kannattaako eläkesäästäminen?
Lopullinen kysymys on tietysti se että onko eläkesäästämisessä mitään järkeä? Nykyisen epävarman eläkelain vuoksi ei ole suositeltavaa lähteä eläkesäästämään liian nuorena ainakaan. Eläkesäästäminen voi olla hyvä ratkaisu kun eläkeikä lähestyy, eli voidaan puhua noin 10-15 vuodesta ennen eläkeiän rajaa. Siinä ajassa on epätodennäköistä, että suuriin muutoksiin eläkelakien suhteen lähdettäisiin. Suuremmalla aikavälillä poliittiset riskit ovat kuitenkin huomattavia, ja pahinta niissä on vielä se ettei niiltä voi tarvittaessa edes suojautua.
The post Eläkesäästäminen appeared first on Omaraha.org.
